Itä-Uudellamaalla Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään läpi virtaavan Taasianjoen valuma-alue on 519 km2 ja järvisyys ainoastaan 0.5 %. Tästä syystä joki onkin erittäin tulvaherkkä ja sitä on kunnostettu mm. uomaa ruoppaamalla. Taasianjoki oli melontaseikkailun joista ensimmäinen merelle saakka vapaana virtaava joki. Lähdin liikkeelle torstaina 16.5 Pukarosta ja perillä Missinmäen vesillelaskupaikalla olin seuraavana päivänä. Tässä välillä yövyin Skogbyn pohjoispuolella lähellä kaunista lehtojensuojelualuetta. Kilometrejä minulle kertyi noin 40. Kokonaiskilometrimäärä kuuden joen jälkeen on nyt 235.

Joki virtaa enimmäkseen peltoalueiden keskellä ja vain välillä pääsee metsä varjostamaan jokivartta. Toistakymmentä pientä koskea elävöittää kuitenkin taivalta. Tosin vain parissa näistä riittää vesi kanootilla laskemiseen. Kanootti on kuitenkin helposti uitettavissa näistä läpi ja vasta alajuoksulla täytyi pari kivistä ja vähävetistä koskea sivuuttaa maitse.

Ainoastaan hyvällä tuurilla en pariinkiin otteeseen onnistunut rikkomaan jalkaani jokirantaan rikottuihin olutpulloihin. Joidenkin luontoa ja kanssaihmisiä kohtaan osoittama täydellinen piittaamattomuus voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita luonnossa liikkujille. Pitkäkosken alajuoksulla, rantaan pystytetyssä kyltissä uhkailtiin kalastajia mm. kirveen kuvalla, jos nämä eivät pysy poissa ko. maanomistajan pihapiiristä. Yleensä niin siisti itäuusmaalainen maaseutu ja pihapiiri eivät olleen leimallista tämän maanomistajan mailla.

Reissun ehdoton kohokohta oli eteeni sattunut mahdollisuus päästä seuraamaan saukon puuhia lähietäisyydeltä. Veijari kalasteli erään kosken partaalla eikä ollut moksiskaan seurastani.

Helsingin sanomien toimittaja ja kuvaaja seurasivat lähtöpuuhiani Pukarossa ja artikkeli melontaseikkailusta oli lehden lauantain numerossa 18. toukokuuta.

Uudenmaan ympäristökeskus selvittää saukon esiintymistä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Näiden kahden maakunnan saukkokannaksi arvioidaan vain noin sata yksilöä ja saukko luetaankin uhanalaiseksi lajiksi. Viime vuosikymmeninä voimakas vesirakentaminen on tuhonnut saukolle talvehtimiseen sopivia virtavesipaikkoja.

Saukkohavainnoista voi lähettää tietoja Uudenmaan ympäristökeskukselle sähköpostitse osoitteella arto.pummila@ymparisto.fi" (lisätty 14.2.2004)