Koskenkylänjoki sijaitsee Itä-Uudellamaalla Pernajan, Liljendalin ja Lapinjärven kunnissa. Lähdin liikkeelle Pyhäjärveltä lauantaiaamuna 18. toukokuuta. Edellisen yön vietin varsin jylhässä paikassa Pyhäjärven rannalla Lapinjärven kunnan puolella. Pyhäjärvi sijaitsee 39,8 m merenpinnan yläpuolella ja syvyyttä sillä on kartan mukaan 67,5 m. Korkea jyrkänne yöpymispaikkani vieressä taas kohosi merenpinnasta 97,9 m. Alle kilometrin matkalla kertyy korkeuseroa järven pohjasta jyrkänteen huipulle huimat 125,6 m!

Koskenkylän joen 39 km:n pituinen uoma on yritetty saattaa vaelluskalalle nousukelpoiseen kuntoon. Itse epäilen kyllä lohikalan mahdollisuutta - ainakaan suurissa määrin - nousta ylös ohitse muutaman pohjapadon. Lähes kaikki joen toisestakymmenestä koskesta ovat joka tapauksessa retkimelojille täysin mahdottomia laskea ja niiden ohittaminenkin vaatii aikamoisia ponnisteluja. Rauhallisemmat virtapaikat melotaan lähes yksinomaan peltojen keskellä ja jokiuoma on tuulelle varsin altis.

Liljendalin kirkonkylän lounaispuolella sijaitseva Sävträsk on kunnan tunnetuin lintupaikka ja parhaimmillaan se on keväisin muuttoaikaan. Sävträsk on Koskenkylän joen tulvajärvi joka jokivarren 1980-luvun vesistötöiden yhteydessä padottiin ja menetti samalla kyllä merkitystään lintujärvenä. Aikaisemmin on järvi ollut merkittävä joutsenpaikka mutta siitä ohitse meloessani näin ainoastaan yhden kyhmyjoutsen parin. Alajuoksulla Hammarträsketillä sen sijaan pesi yksi laulujoutsenpari. Koskenkylänjoella näin kevään ensimmäiset telkän ja heinäsorsan poikueet.

Saavuttuani Koskenkylään aamupäivällä 19. toukokuuta haastatteli Loviisan Sanomien toimittaja sekä minua että Ullaa. Lehtiartikkeli Melontaseikkailusta oli Loviisan Sanomissa tiistaina 21. toukokuuta. Matkaa Pyhäjärveltä Koskenkylään minulle kertyi noin 38. Melontaseikkailun kokonaiskilometrimäärä on nyt 281.

Keväällä Liljendalin Sävträsketillä havaittiin erittäin harvinaisen heinäkurpan pesintäyritys. Aiemmin heinäkurpan on varmuudella todettu pesineen Suomessa vuonna 1949. Sävträsketin pesän tuhosivat kuitenkin luultavasti minkit. (Lisätty 28.7.2002)