Halikonjokilaakso kuuluu Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Halikonjoen vesistöalue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Paimionjoen vesistöön ja idässä Uskelanjoen vesistöön. Halikonjoki alkaa Kuusjokena Kuusjoen kunnan alueelta, virtaa Halikon kunnan halki ja laskee mereen Halikonlahden pohjukassa. Joki saa lisävettä Vaskionjoesta.

Paikoin Halikonjoki virtaa savikerrosten läpi jopa yli kymmenen metriä syvässä jyrkkäreunaisessa uomassa. Joen savisilla törmillä tapahtuu aika-ajoin vyörymiä. Jokilaakso on ravinteikas ja hyvää viljely- ja laidunmaata. Joen rantaviivaa myötäilevät alueet ovat kasvillisuudesta rikkaita niittyalueita. Nämä yhdessä muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman, joilla on pitkät perinteet vuosisatojen taakse.

Halikonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 307 km², josta 40 % on peltoa. Joen valuma-alueella ei ole ainuttakaan järveä! Pituutta Halikonjoella on noin 41 km ja keskivirtaamaksi on arvioitu 3 m³/s.

Ennen retkeäni Halikonjoelle kävimme isäni kanssa patikoimassa Häntälän notkoilla. Kuulumiseni välittyivät Radio Suomen suorassa lähetyksessä kuuntelijoille ympäri Suomea. Retkeni Halikonjoelle aloitin Vaskion kirkonkylältä ja lopetin Vuohensaareen. Kilometrejä kertyi noin 22. Melontaseikkailun kokonaiskilometrimäärä on nyt 680.

Maisemat Halikonjoella olivat todella upeat ja rantoja koristivat monet kukat kuten rentukat sekä kelta- ja valkovuokot. Kuulin ilokseni kultarinnan ja ruisrääkän laulavan. Jokivarressa on juuri ennen Halikonlahtea kaksikin lintutornia. Tapaamani lintuharrastaja kertoi nähneensä pikkutikan, harmaasorsan ja pikkulokin. Halikonjoen koskissa oli Uskelanjokea enemmän vettä eikä kanoottia tarvinnut kantaa samalla tavalla kuin edellisenä päivänä.

Yösijasta kiitämme Vuohensaaren leirintäalueen isäntäpariskuntaa.