Mynäjoki alkaa Yläneeltä Raasin suoalueilta. Joki virtaa Mynämäen ja Mietoisten laajojen peltoalueiden halki ja laskee Mynälahteen. Mynäjoen alajuoksulla on pieniä koskia sahalaitoksineen. Joen valuma-alueen pinta-ala on 306 km², josta noin viidennes on peltoa. Koska järvisyys on vain 0,3 % valuma-alueen pinta-alasta, virtaamavaihtelut ovat suuria. Vaihtelua lisää vielä viime vuosikymmenten tehokas ojitus metsä- ja suoalueilla. Mynäjoen keskivirtaama on ainoastaan 2,5 m³/s.

Pienestä virtaamasta huolimatta Mynäjoki soveltuu hyvin melontaretkikohteeksi. Jokivarressa on opasteita melojille ja yksi laavu. Mynämäellä on lisäksi aivan joen rannalla yöpymissijan ja ruokaa tarjoava matkailuyritys. Melojille tarkoitetut opasteet ovat kuitenkin hieman puutteelliset, ne eivät kerro miten koski tai muu este kannattaa kiertää.

Mynäjoen vesi poikkesi aikaisemmin tänä kesänä melomieni jokien vesistä huomattavasti. Takana ovat savisameat joet, Mynäjoen vesi on humuspitoista, mutta varsin kirkasta. Edellispäivän sade oli nostanut vedenkorkeutta ja sain kolisteltua kajakkini lähes kaikista koskista lävitse. Muutamassa jouduin kahlaamaan ja ainoastaan kolme piti sivuuttaa kokonaan maitse.

Lähdin liikkeelle Kalelasta ja lopetin Mietaisiin. Kilometrejä kertyi Mynäjoella kaikkiaan noin 32. Mynäjoen jälkeen on melontaseikkailun kokonaiskilometrimäärä 875. Raukkan mylly ei ole enää nähtävyyskohde, vaikka vanhemmissa maantiekartoissa näin ilmoitetaankin. Tämän kertoi isälleni myllyn nykyinen asukas. Hän valitteli myös sitä, ettei melojia opasteta selkeästi myllyn ohitse vastarannalta.