Laajoen valuma-alueen pinta-ala on 389 km². Joen latvavedet sijaitsevat Yläneellä Säkylän Pyhäjärven lounaispuolella. Useimmat latvaosan monista haaroista saavat alkunsa pienestä järvestä. Kaikkiaan Laajoen vesistöalueella on 21 pientä järveä tai lampea. Joen päähaara kulkee pitkin laaksoja Mynämäen ja Mietoisten kuntien halki ja laskee Mynälahden pohjukkaan. Lähes kaikkiin Laajoen huomattaviin koskiin on rakennettu saha tai mylly. Joen keskivirtaama on 3,1 m³/s.

Laajoen vesistöalueen latvoilla sijaitsee Vaskijärven luonnonpuisto. Laajoen suisto on erittäin tärkeä lintujen kevätmuuton aikainen levähdyspaikka. Lahdella havaitaan vuosittain Suomessa ainoastaan läpimuuttavana esiintyviä tai harvalukuisena pesiviä lajeja sekä kansallisesti harvinaisia lintulajeja. Lisätietoja Laajoen suistosta ja koko Mietoisten lahden Natura-alueesta osoitteessa: www.metsa.fi/luo/lsa/mietoistenlahti

Yritin lähteä liikkeelle Karjalankylästä, mutta joessa ei ollut tarpeeksi vettä. Raunijärvensuolta sitten valui toissapäiväisen sateen ansiosta Laajokeen melomiseen tarvittava määrä vettä, joten lähtö onnistui Jokelan sillalta. Joki virtasi sangen rauhallisesti aina Kivikylään saakka. Kivikylän ja Koskenrannan välillä jouduin sitten ohittamaan useamman kosken maitse. Melottavaa minulle kertyi Laajoella 34 kilometriä.

Mynäjoen tapaan Laajoenkin melontareitti on osittain merkitty maastoon. Opasteet kuitenkin puuttuvat juuri sieltä missä niitä eniten kaipaa. Monta kertaa ihmettelin miten esteen tai kosken ohitus onnistuu helpoiten ilman, että aiheutan häiriötä joen rannan asukkaiden pihapiireissä.

Kiitämme yösijasta Jokirannan Taidetilan isäntäpariskuntaa. Jokiranta on kivikaudella ollut pieni saari suojaisassa sisäsaaristossa. Aluetta asuttivat hylkeenpyytäjät. Heidän jäljiltään löydetään tänäkin päivänä runsaasti mm ruukunpalasia ja nuolenkärkiä. www.mynamaki.fi/yritykset/jokirannantaidetila/