Maalahdenjoki laskee Selkämereen Åminnen kylässä. Jokiuomasto on varsin monihaarainen. Se muodostuu kuudesta jokihaarasta, jotka yhtyvät viuhkamaisesti noin 20 km jokisuulta. Valuma-alue on pinta-alaltaan noin 500 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Jurvan ja Laihian alueella. Vähäjärvisyys, tasainen maasto ja jokiuomaston viuhkamainen rakenne tekevät joen hyvin tulvaherkäksi. Keskivirtaama joessa on ainoastaan 2,8 m³/s.

Lähdin liikkeelle hieman Övermalaxin yläpuolelta ja lopetin merelle Åminnen venesatamaan. Alkuosa Maalahden kirkolle oli tylsää ruopattua uomaa. Loppuosan monissa pienissä koskissa riitti mainiosti vettä kajakkini alle ja matkanteko oli hieman mielekkäämpää. Voimakas tuuli tosin teki melomisesta erittäin raskasta.

Kilometrejä kertyi 13, kokonaiskilometrimäärä on Maalahdenjoen jälkeen kolmelta kesältä nyt 1 403.

Söderfjärdenin kuulu peltoalue Maalahden ja Vaasan alueilla on maakerrostumien täyttämä meteoriittikraateri, joka on syntynyt noin 540 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin syöksyessä maahan. Iskun voimasta muodostui halkaisijaltaan 5,0 - 5,5 km:n suuruinen ja 300 metrin syvyinen pyöreähkö kraateri, jonka reunaosat purskahtivat törmäyksen voimasta ylös. Nykyisinkin alueen ympärillä on noin 55 metriä korkeampi harjanne.

Jääkautta seuranneiden merivaiheiden aikana alueelle kerrostui savikoita. Sittemmin kraateri on peittynyt kokonaan maa-aineksilla ja alueella on lisäksi tehty kuivaustöitä 20-luvulla, minkä seurauksena on muodostunut laaja pyöreä peltoaukea. Nykyisin Söderfjärden muodostaa idyllisen viljelyalueen, jolla etenkin kurjet kokoontuvat muuttoaikoina suurin joukoin.