Lestijoki laskee vetensä Perämereen Himangan kaupungissa. Valuma-alueen pinta-ala on 1372 km² ja se sijaitsee viiden kunnan, Himangan, Kannuksen, Toholammin, Lestijärven ja Kälviän alueella. Valuma-alueen suurin järvi, Lestijärvi, on pinta-alaltaan noin 63 km² ja se sijaitsee 140,7 metriä merenpinnasta vesistöalueen latvaosissa Lestijärven kunnassa. Lestijoen keskivirtaama on 10 m³/s.

Lestijoki kuuluu kokonaisuudessaan koskiensuojelulain piiriin, pohjoismaisten suojeluvesien luetteloon sekä Natura 2000 verkostoon. Joessa on yli 50 koskea reilun sadan kilometrin matkalla ja siinä esiintyy vielä alkuperäinen luonnonvarainen meritaimen-, vaellussiika- ja nahkiaiskanta sekä Lestijärvessä muikkukanta.

Lähdin liikkeelle Niskankorven levähdyspaikan veneiden laskupaikalta. Alun metsätaival vaihtui pian. Jatkonnevan avoimiin suomaisemiin. Ensimmäisen tauon pidin Jatkonkosken hienolla kodalla.

Ensimmäinen päivä Lestijoella oli todella upea. Ilma oli kesäinen ja maisemat mahtavat. Matkan varrella oli muutama mukava koskikin. Keltavästäräkkejä en ole milloinkaan aiemmin nähnyt näin paljon.

Vietimme isäni kanssa kaksi yötä Toholammilla Hirvikosken maaseutuhotellissa. Hirvikoski sijaitsee aivan Lestijoen rannalla sopivan päivämatkan päässä Lestijärveltä. Kiitän Hirvikosken isäntää Mikkoa ja muuta henkilökuntaa erittäin ystävällisestä palvelusta. Lisätietoja Hirvikosken palveluista osoitteessa http://www.hirvikoski.net.

Toisenä päivänä jatkoin Hirvikoskelta matkaa yhdessä tyttöystäväni Mikaelan kanssa. Väli Hirvikoskelta Korpelan voimalaitokselle oli varsin hieno hieman tylsähköä Toholammin suvantoa lukuunottamatta. Yli-Korpelan kyläseuran rakentama ja ylläpitämä Korpelan ulkoilualue laavuineen oli erittäin viihtyisä ja siellä vietimme yön teltoissa. Isäni oli jo etukäteen ajanut paikalle autollamme. Myös paikalliset motoristit kävivät laavulla syömässä eväitään.

Kolmannen päivän hienointa antia oli Niskankosken laskeminen ja tauko sen upealla rantakalliolla. Lestijoki on ehkä hienoin retkikohde tähän mennessä melomistani mereen laskevista joista. Kirjoitan Lestijoesta Retki-lehteen melontaretkikohde-esittelyn. Artikkeli ilmestyy kesällä 2005.

Päätimme retken Sautinkarin lomakylään Himangassa. Kiitän lomakylän isäntää yösijasta. Lisätietoja meren ja Lestijoen rannalla sijaitsevan Sautinkarin palveluista osoitteessa http://www.himanka.fi/matkailu/ELAMYS/SUOMI/SAUTI/SAUTI.HTM.

Länsi-Suomen ympäristökeskus aloitti Lestijoen kalataloudelliset ennallistamistyöt loppukesällä 2004. Kaikkiaan 14 yläosan koskea ennallistetaan nostamalla kiviä päävirran tielle. Yleisradion toimittaja ja melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen puheenjohtaja Anssi Orrenmaa kertoo, kuinka hän itse törmäsi yläjuoksulla uuteen kivikkoon. Kun Orrenmaa kyseli asian perään, oli paikallinen melontayrittäjä Voitto Jänkä asiasta syystäkin aivan käämeissään.

Maksetun koemelonnan tehnyt Keski-Pohjanmaan Retkimelojien Janne Lehtinen sanoo, että jokea ei voi sanoa täysin melontakelvottomaksi, mutta ei retkimelojia ole otettu muutoksissa huomioonkaan. Myös Tommi Seppälä Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta myöntää, että koskista on tullut vaikeampia meloa, mutta hän pitää lopputulosta silti melontakelpoisena. Sitä sen myös hankkeen ehtojen mukaan pitäisikin olla, ylimmältä osalta myös alivirtaamilla. Seppälä jatkaakin, että ympäristökeskus on tehnyt melojien toivomuksesta tänä kesänä joitain korjauksia. Hän kuitenkin vähättelee melonnan merkitystä ja korostaa kalastuksen tärkeyttä Lestijoella (lisätty 5.9.2005).

Kirjoittamani retkikohde-esittely "Loistava Lestijoki" julkaistiin Retki-lehden numerossa 6/05 (lisätty 24.9.).