Siiponjoki sijaitsee Kalajoen kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Joki erkanee Kalajoen suurimmasta sivujoesta, Vääräjoesta, Typön kylän kohdalla ja laskee Perämereen Kalajoen Rahjassa. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 916 km² ja järviä on vain 1,3 % vesistön pinta-alasta. Pudotuskorkeutta Vääräjoen haarautumiskohdasta merenpinnan tasoon on noin 43 metriä. Suurin osa Siiponjoen koskista sijaitsee alajuoksulla. Vähäjärvisyyden ja ojitusten vuoksi virtaamavaihtelut ovat hyvin suuria.
Siiponjoen alajuoksu kulkee Kurikkalan kylästä alkaen serpentiinimäisesti hiekkadyynien lomassa noin 17 kilometrin matkalla. Pehmeän maaperän takia uoma siirtyy helposti ja osa joen mutkista eli meandereista onkin kuroutunut erillisiksi makkarajärviksi eli juoluoiksi. Juoluoiden, joen laajentumien ja suvantopaikkojen ympärille on muodostunut reheviä rantalehtoja. Merenrannassa jokisuulla on ainutlaatuinen deltamuodostuma, jossa pääuoma haaroittuu useaksi sivuhaaraksi.
Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulain perusteella. Joen varrella Törmälänkoskesta Siipon kylän yläpuolelle ulottuva dyynialue jokiuomineen on sisällytetty myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Siiponjoen varrella on myös kaksi erillistä lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvaa lehtoaluetta.
Meloimme Mikaelan kanssa Vääräjoelta Typön kylästä merelle Jätkälän satamaan. Kosket Siiponjoessa olivat vähävetisiä ja kivisiä. Kaikki pystyi kuitenkin laskemaan tai sivuuttamaan kahlaamalla.
Upeinta Siiponjoessa oli sen ainutlaatuinen luonto. Vastaavia hiekkarinteitä en ole nähnyt kuin Jongunjoella Pohjois-Karjalassa ja Oulankajoella Kuusamossa. Siiponjokea sivuaa retkeilyreitti, jonka varrella on useita tulipaikkoja. Yhdellä jokivarren laavuista pidimme evästauon.
Jokisuun edustalla sijaitsee lähes luonnontilainen ja luonnonarvoiltaan erityisen merkittävä Rahjan saaristo, jossa yksittäisiä saaria on pitkälti toistasataa. Rahjan saaristo on liitetty Natura 2000 -alueisiin ja se kuuluu Pöntiönjokisuulle asti valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Itse Siiponjoen suistoalue on sisällytetty lintuvesiensuojeluohjelmaan ja jokivarrelta on sisällytetty alueita myös Natura 2000 -alueisiin.
Kirjoittamani artikkeli "Siiponjoen mutkat mieluisia melojille" julkaistiin Helsingin Sanomissa 5.8.2006.