Siikajoki alkaa Pyhännästä useiden pienten latvajokien yhtyessä. Itse lähdin liikkeelle Pyhännän Tavastkengän kylästä, missä Pyhännänjoki yhtyy Siikajokeen. Siikajoki virtaa Pyhännästä Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kautta laskien Siikajoen alueella Perämereen. Pituutta Siikajoella on noin 160 kilometriä. Siikajokilaakson retkeilymahdollisuuksista ja palveluista saa tietoa osoitteessa www.opaste.net/siikajokilaakso

Siikajoen vesistö-alueen pinta-ala on 4 318 km² ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki. Muita sivu-uomia ovat Pyhännänjoki, Mulkuanjoki, Neittävänjoki ja Luohuanjoki. Luohuanjoki laskee Siikajokeen noin 40 km ja Lamujoki noin 85 km etäisyydellä rannikoista. Pyhännänjoki, Mulkuanjoki ja Neittävänjoki sijaitsevat Uljuan tekojärven yläpuolella Siikajoen latvaosalla. Siikajoen alaosalla on kaksi voimalaitosta (Pöyry ja Ruukinkoski).

Ensimmäisenä päivänä meloin Pyhännän Tavastkengästä Pulkkilan Vornaan. Yläjuoksun virtapaikat olivat matalia ja kivisiä vaikka paikallisten mukaan vesi oli tavallista korkeammalla. Pihkalanrannasta alavirtaan sain ohittaa useita pohjapatoja. Illalla saimme isäni kanssa ihailla todella mahtavaa sateenkaarta. Uljuan yllä ollut sateenkaari oli täysin ehjä puoliympyrä.

Vietimme Uljuna tekojärven rannalla taukopäivän. Juoksin pengertietä järven toiselle puolelle ja kiersin Haapavuoren luontopolun. Polun kaksi laavua olivat todella siistejä ja sijaitsivat erittäin kauniilla paikoilla.

Toisena päivänä meloin Vornasta Rantsilaan. Alkutaipaleen Lamujoen yhtymäkohtaan sain temuta pohjapadoissa ja matalissa koskissa. Loppumatka taas oli lähestulkoon pelkkää suvantoa. Taivaalta satoi vuoroin vettä ja paistoi aurinko.

Kolmannen päivän aamuna lähtöpuuhiani seurasi Siikajokilaakso -lehden toimittaja. Väli Rantsilasta Ruukkiin oli paria pientä koskea lukuunottamatta pelkkää suvantoa. Aikaisemminkin olen nähnyt paljon törmäpääskyjen pesiä mutta nyt vasta näin tämän kesän ensimmäiset asutut pesät.

Ruukista Siikajoelle Törmälän maatilamatkailuun oli Siikajoki mielestäni parhaimmillaan. Pöyryn padolta alavirtaan joki on lähes yhtämittaista koskea. Kosket olivat tosin matalia ja kivisiä mutta helpohkoja laskea.

Kiitän yösijasta Törmälän matkailumaatilan emäntää. Lisätietoja Siikajoella upealla paikalla aivan jokivarressa sijaitsevan matkailumaatilan palveluista osoitteessa www.tormalanmatkailumaatila.com

Kestilän Kirkkokoski valjastetaan sähköntuotantoon syksyllä 2004. Koskessa on aikaisemminkin ollut voimalaitos. Voimalaitostyöt olivat jo käynnissä heinäkuussa 2004, kun laskin matalan Kirkkokosken. Jatkossa paikka pitää jälleen kiertää maitse (lisätty 26.10.2004).